Agenda 2030 - aloituspajan rakentamista

Tervetuloa seuraamaan STEAMOK-hankkeen etenemistä! Perustiedot on kuvattu info-sivulla. Tässä osiossa pääset sen sijaan seuraamaan tarkemmin, mistä on käytännössä kysymys.

STEAMOK-toimintamallissa ohjataan oppilastiimit valitsemaan ja kohdentamaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteista (Agenda 2030) jokin todellisen maailman ongelma, johon he lähtevät innovoimaan ratkaisuja STEAM-lähestymistapaa hyödyntäen (Science, Technology, Engineering, Arts, Mathematics).

Työstämme parhaillaan aloituspajan sisältöä ja tapaa, jolla oppilastiimit ohjataan tutustumaan sopimuksen sisältämään 17 erilaiseen tavoitetteeseen, valitsemaan heitä kiinnostava osa-alue ja muotoilemaan siihen liittyvä tutkimuskysymys, jota haluavat lähteä ratkaisemaan. 

 

1. Tavoitteisiin tutustuminen

Yksi tapa lähestyä tavoitteita on Ulkoasiainministeriön tuottama video. Videon alta löydät tavoitteet myös listauksena. 

     

    Agenda 2030 - tavoitteet kertauksena  

    • Poistaa köyhyys sen kaikissa muodoissa kaikkialta
       
    • Poistaa nälkä, saavuttaa ruokaturva, parantaa ravitsemusta ja edistää kestävää maataloutta.
       
    • Taata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaiken ikäisille.
       
    • Taata kaikille avoin, tasa-arvoinen ja laadukas koulutus sekä elinikäiset oppimismahdollisuudet.
       
    • Saavuttaa sukupuolten välinen tasa-arvo sekä vahvistaa naisten ja tyttöjen oikeuksia ja mahdollisuuksia.
       
    • Varmistaa veden saanti ja kestävä käyttö sekä sanitaatio kaikille.
       
    • Varmistaa edullinen, luotettava, kestävä ja uudenaikainen energia kaikille.
       
    • Edistää kaikkia koskevaa kestävää talouskasvua, täyttä ja tuottavaa työllisyyttä sekä säällisiä työpaikkoja.
       
    • Rakentaa kestävää infrastruktuuria sekä edistää kestävää teollisuutta ja innovaatioita.
       
    • Vähentää eriarvoisuutta maiden sisällä ja niiden välillä.
       
    • Taata turvalliset ja kestävät kaupungit sekä asuinyhdyskunnat.
       
    • Varmistaa kulutus- ja tuotantotapojen kestävyys.
       
    • Toimia kiireellisesti ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia vastaan.
       
    • Säilyttää meret ja merten tarjoamat luonnonvarat sekä edistää niiden kestävää käyttöä.
       
    • Suojella maaekosysteemejä, palauttaa niitä ennalleen ja edistää niiden kestävää käyttöä; edistää metsien kestävää käyttöä; taistella aavikoitumista vastaan; pysäyttää maaperän köyhtyminen ja luonnon monimuotoisuuden häviäminen.
       
    • Edistää rauhanomaisia yhteiskuntia ja taata kaikille pääsy oikeuspalveluiden pariin; rakentaa tehokkaita ja vastuullisia instituutioita kaikilla tasoilla.
       
    • Tukea vahvemmin kestävän kehityksen toimeenpanoa ja globaalia kumppanuutta.
    181H (1).jpg

    2. Totta vai tarua?

    Yksi tapa testata omaa tietämystään ja ymmärrystään on kokeilla maailma2030.fi -sivuston testiä, josta löytyy kaksi kysymystä kuhunkin tavoitteeseen liittyen. Testissä voit valita, vastaatko helpompaan vai vaikeampaan kysymykseen. Osaatko vastata esimerkiksi alla esitettyihin kysymyksiin, entä oppilaat?

     

    Suomessa saa ostettua jäätelötuutin samalla summalla, joka äärimmäisessä köyhyydessä elävällä ihmisellä on käytössään päivässä.
    (TOTTA)

    Kännykän saa ladattua auringonvalolla.
    (TOTTA)

    Yksien farkkujen valmistukseen kuluu sata litraa vettä.
    (TARUA. Valmistukseen kuluu noin 10 000 litraa vettä.)

    Maailmassa on paljon aikuisia, jotka eivät tiedä syntymäpäiväänsä.
    (TOTTA. Useissa maissa viranomaisilla ei ole kattavaa rekisteriä kansalaisistaan. Kaikki suomalaiset saavat syntyessään henkilötunnuksen.)

    Suomen metsät voivat erinomaisesti.
    (TARUA. Metsien hakkuu uhkaa satoja lajeja myös meillä. Esimerkiksi mustikkaa on puolet vähemmän kuin 1950-luvulla.)

    Kestävän kehityksen tavoitteet on tehty kehitysmaita varten.
    (TARUA. Tavoitteet koskevat kaikkia maita, myös Suomea. Koko maapallo hyötyy siitä, että yhdessä tavoittelemme muutosta vuoteen 2030 mennessä.)

     

    Kuten huomaatte, Agenda 2030 -tavoitteisiin tutustumiseen löytyy hyvin tuotettua valmista materiaalia. Seuraavaksi painimmekin hyvin tärkeän vaiheen kanssa: kuinka ohjata oppilastiimit muotoilemaan tavoitteisiin liittyviä tutkimuskysymyksiä, joiden ympärillä he voivat lähteä innovoimaan ja aidosti esittämään ratkaisuja?

    M-pajan rakentamista

    Tervetuloa seuraamaan STEAMOK-hankkeen etenemistä! Perustiedot on kuvattu info-sivulla. Tässä osiossa pääset sen sijaan seuraamaan tarkemmin, mistä on käytännössä kysymys.

    Edellisessä postauksessa esiteltyjen teemapajojen lisäksi kustakin oppilastiimistä jakaannutaan kahden oppitunnin ajaksi kirjainvastaavien näkökulmapajoihin (Science, Technology, Engineering, Arts, Mathematics). Myös kirjainpajoista toimitetaan opettajille valmiit ohjeet sovellettaviksi. Tässä postauksessa kerrotaan, kuinka M-kirjainpajan eli matikkapajan suunnittelu on lähtenyt käyntiin.

    20170926_142606.jpg

    Saimme tällä viikolla M-pajan suunnitteluun vahvistusta, kun Helsingin yliopistossa tulevia opettajia kouluttava ja matematiikan oppimisen mielekkyydestä kasvatustieteen tohtoriksi väitellyt Laura Tuohilampi liittyi avuksemme. Tästä seurasi, että eilen heittäydyimme noin neljänkymmenen luokanopettajaopiskelijan kanssa pohtimaan STEAMOKin rakentamista erityisesti vuosiluokkien 5-6 matematiikan oppimisen näkökulmasta.

    hy2.jpg

    M-pajan rakentamista ohjaa opetussuunnitelman perusteiden (2014, s. 234, 237) kuvaus, jonka mukaan matematiikan opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua sekä kykyä käsitellä tietoa ja ratkaista ongelmia. Konkretia ja toiminnallisuus ovat keskeinen osa matematiikan opetusta ja opiskelua.

    Opetuksen tulee tukea oppilaiden myönteistä asennetta matematiikkaa kohtaan ja positiivista minäkuvaa matematiikan oppijoina. Myös matematiikan opetuksen tulee kehittää viestintä-, vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja. Opetuksen tulee ohjata oppilaita ymmärtämään matematiikan hyödyllisyyden omassa elämässään ja laajemmin yhteiskunnassa sekä kehittää oppilaiden kykyä käyttää ja soveltaa matematiikkaa monipuolisesti.

    Vuosiluokkien 5−6 matematiikan opetuksen tulee kehittää oppilaiden taitoja esittää matemaattista ajatteluaan ja ratkaisujaan eri tavoilla ja välineillä. Monipuolisten ongelmien ratkaisu yksin ja ryhmässä sekä erilaisten ratkaisutapojen vertailu ovat opetuksessa keskeistä. Oppilaille tarjotaan sopivia välineitä oppimisen tueksi ja heille tarjotaan mahdollisuuksia oivaltaa ja ymmärtää itse.

    hy3.jpg

    M-pajan tavoitteissa korostuvat siis erityisesti merkityksiin, arvoihin, asenteisiin ja työskentelyn taitoihin liittyvät tavoitteet:

    T1 pitää yllä oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä tukea myönteistä minäkuvaa ja itseluottamusta
    T2 ohjata oppilasta havaitsemaan yhteyksiä oppimiensa asioiden välillä
    T3 ohjata oppilasta kehittämään taitoaan esittää kysymyksiä ja tehdä perusteltuja päätelmiä havaintojensa pohjalta.
    T4 kannustaa oppilasta esittämään päättelyään ja ratkaisujaan muille
    T5 ohjata ja tukea oppilasta ongelmanratkaisutaitojen kehittämisessä
    T6 ohjata oppilasta kehittämään taitoaan arvioida ratkaisun järkevyyttä ja tuloksen mielekkyyttä

     

    Opeopiskelijoiden tekemän ideointityön lisäksi samaan aikaan Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun matemaattisten aineiden opettajat kokoontuvat ja rakentavat M-pajaa omalla panoksellaan. Innolla seuraamme, millaiseksi paja lähtee muodostumaan. Ja ennen kaikkea, miten oppilaat siihen reagoivat pilotoinneissa, jännittävää! 

    Tiimit ja teemapajojen aiheet

    Tervetuloa seuraamaan STEAMOK-hankkeen etenemistä! Perustiedot on kuvattu info-sivulla. Tässä osiossa pääset sen sijaan seuraamaan tarkemmin, mistä on käytännössä kysymys.

    Hankkeessa luodaan STEAMOK-toimintamalli monialaisen oppimiskokonaisuuden toteuttamiseen. Hanke on suunnattu 5.-9.-luokan oppilaille. Kukin pilottikoulu määrittää, kuinka paljon ja minkä vuosiluokan/vuosiluokkien oppilaita pilottiin osallistuu. Koulu määrittää myös pilottiin osallistuvat opettajat.

    Toteutuksessa oppilaat muodostavat viiden henkilön tiimejä. Kukin oppilastiimi valitsee YK:n kestävän kehityksen tavoitteista (Agenda 2030) jonkin todellisen maailman ongelman, johon he lähtevät innovoimaan ratkaisua STEAM-lähestymistapaa hyödyntäen (Science, Technology, Engineering, Arts, Mathematics). Kokonaisuuteen käytetään 30 oppituntia, joista 10 tuntia käytetään teematyöpajoihin. Loput 20 tuntia on varattu oppilaiden omaan työskentelyyn sekä prosessien ja tuotosten esittelyyn.


    Kaikki oppilaat osallistuvat seuraaviin teematyöpajoihin
    (opettajat saavat valmiit ohjeet sovellettaviksi):

     

    1. alkuinfo ja ryhmien muodostaminen

    2. ongelman tunnistaminen ja valitseminen

    3. ongelmanratkaisun perustaidot

    4. kriittinen ajattelu ja tiedonkeruu

    5. moraali ja eettiset näkökulmat

    6. tiimityöskentelyn perusteet

    7. ratkaisun esittämisen perusteet

    8. prosessin ja tuotoksen itse- ja vertaisarviointi
       

    Lisäksi kustakin oppilastiimistä jakaannutaan kahden oppitunnin ajaksi kirjainvastaavien näkökulmapajoihin (Science, Technology, Engineering, Arts, Mathematics). Myös kirjainpajoista toimitetaan opettajille valmiit ohjeet sovellettaviksi.

    Työpajaohjeet laatii Otavan Opiston ja Viikin normaalikoulun muodostama vastuuryhmä. Ohjeita hiotaan pilottikoulujen kommenttien perusteella. 

    Lähtölaukaukset!

    Tervetuloa seuraamaan STEAMOK-hankkeen etenemistä! Perustiedot on kuvattu info-sivulla. Tässä osiossa pääset sen sijaan seuraamaan tarkemmin, mistä on käytännössä kysymys. Aloitetaan kertomalla hankkeen ensiaskelista eli


    Tähän mennessä tapahtunutta: 
     

    • Myönteisen rahoituspäätöksen kertominen rohkeille pilottikouluille. Ilouutisia on mukava kertoa!
       
    • Vastuutiimin järjestäytyminen (Iida-Maria Peltomaa & Aki Luostarinen / Otavan Opisto, Ari Myllyviita, Reetta Nisonen & Aleksi Markkanen / Viikin normaalikoulu). Huippu porukka!
       
    • Lukuisia yhteydenottoja ja yhteistyön ituja on ilmaantunut, mm Jyväskylän OKL ja Innokas-verkosto. Lisääkin saa tulla!
       
    • Osallistuminen Opetushallituksen oppimisympäristöhankkeiden info- ja verkostoitumistilaisuuteen, jossa STEAMOK sai vertaispalautetuokiossa mainion vastaanoton. Jes!
       
    • Dare to Learn -tapahtumassa Helsingin Kaapelitehtaalla hanke herätti kiinnostusta myös Suomen rajojen ulkopuolella. Sepäs olisikin jännittävää ja kivaa, jos mukaan innostuisi yhteistyökouluja myös muualta maailmasta!