2.5.2017 Itse- ja vertaisarviointi

Toukokuun Koulutuskeskiviikko järjestettiin Viikin normaalikoululla yhteistyössä Opetushallituksen rahoittaman Viisari-hankkeen kanssa. 

Tilaisuus käynnistyi Pekka Peuran ohjaamalla työpajalla, jossa tutustuttiin dynaamisen itsearviointityökalun rakentamiseen Google-laskentataulukolla. Varsinaisesta työpajasta ei ole tallennetta, mutta ajatuksiin pääset tutustumaan kahden lyhyen opastuvideon avulla. 

Tilaisuus jatkui Najat Ouakrim-Soivion ja Marika Toivolan puheenvuoroilla, joissa käsiteltiin vertais- ja itsearviointia oppilaan näkökulmasta, opetussuunnitelman pohjalta ja oppimiskulttuurin rakentajana. Ymmärtääkö oppilas arviointia? Miten opettaja muuntaa OPS-tavoitteet ja osaamistasot oppilaan/opiskelijan ymmärtämään muotoon?

Katso puheenvuorojen tallenne: http://video.vink.helsinki.fi/pub/arviointi/

26.4.2017 Oppimisympäristöt

Huhtikuun Koulutuskeskiviikon teemana olivat oppimisympäristöt. Tilaisuus käynnistyi lasten- ja nuorten arkkitehtuurikoulu Arkin johtavana opettajana toimivan Niina Hummelinin puheenvuorolla oppilaat osallistavasta kouluympäristön suunnittelusta.  

Sitten pääsimme tutustumaan syksyllä 2016 avattuun upouuteen Hattulan Juteinikeskukseen, jonka avoin oppimisympäristö edustaa uudenlaista koulurakentamista oppimisen ehdoilla. 250 oppilaan alakoulussa henkilökohtaiset päätelaitteet ja innovatiiviset ratkaisut siivittävät uuden opsin mukaisiin tavoitteisiin. Koulun rehtori Minna Kallio ja kaksi opettajaa johdattivat meidät pedagogisesti joustavien oppimisympäristöratkaisuiden taustoihin ja käytänteisiin. Lopuksi pääsimme huikealle kierrokselle koulun tiloihin.   

22.3.2017 Kielitietoisuus ja kohtaaminen

Rasisminvastaisella viikolla Vaasan Koulutuskeskiviikossa pohdittiin kielitietoisuuteen liittyviä kysymyksiä ja pakolaistaustaisten oppilaiden kohtaamista.

Kielitietoisuuteen johdatti Jenni Alisaari. Turun OKL:ssä yliopisto-opettajana työskentelevän Alisaaren ansiot alheen pedagogisessa kehittämisessä sekä halukkuus jakaa osaamistaan ja kokemuksiaan muille on palkittu myös vuoden 2013 suomi toisena kielenä -opettajan tittelillä Opetushallituksen ja Suomi toisena kielenä -opettajien yhdistyksen toimesta. 
 

Saara Pihlaja puolestaan käsitteli puheenvuorossaan asioita, joita on hyvä pohtia ja pitää mielessä toimiessaan pakolaistaustaisten oppilaiden kanssa koulun arjessa. Mitä aikuisen tulisi ottaa huomioon kohdatessaan vieraista kulttuureista tulevia pakolaistaustaisia lapsia ja nuoria? Miten tukea pakolaistaustaista lasta ja nuorta tasapainottelemaan kahden kulttuurin välillä? Pihlaja toimii tällä hetkellä vastaavana ohjaajana Pelastakaa lapset ry:n Kauklahden tukiasuntolassa, johon sijoitetaan yksin maahan tulleita alaikäisiä turvapaikahakijoita. 
 

1.3.2017 Vuosiluokkiin sitomaton oppiminen ja opetus

Keskiviikkona 1.3. Kuopiossa järjestetyssä Koulutuskeskiviikossa käsittelimme vuosiluokkiin sitomatonta oppimista ja opetusta. 

Tilaisuus käynnistyi Opetushallituksen yleissivistävän koulutuksen perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen yksikössä opetusneuvoksena työskentelevän Erja Vitikan puheenvuorolla vuosiluokkiin sitomattoman opiskelun mahdollisuuksista.

 
 

Jarno Bruunilla ja Päivi Rimpiläisellä puolestaan on rautainen kokemus ja taito innostaa ihmisiä muuttamaan työtään ja toimintatapojaan. Opettajien välisellä yhteistyöllä ja tiimiopettamisella on koulun toimintakulttuurin kannalta myönteisiä etuja. Aikuisten yhteistyö toimii siltana teorian ja käytännön välillä koulun kehittämisessä. Yhdessä uskaltaudumme kokeiluihin yli perinteisten luokkarajojen. Alustuksessaan ja ohjaamassaan työskentelyssä he käsittelivät seuraavia teemoja:

  • Opettajien yhteistyö mahdollistaa muutoksen
  • Rakenteet joko tukevat tai estävät yhteistyön — uskallanko romuttaa vanhaa?
  • Tavoitteena yhteisöllinen koulu, jossa oppilailla on yksilölliset oppimispolut — mitä tämä vaatii koulun aikuisilta?
  • Ilo, yhteys toisiin ja arvostus – näistä kasvaa innostus
  • Onko yhteistyö kiinni kemioista vai sopimuksista?
  • Miten voi itse kasvaa yhteistyöhön?
  • Mikä olisi se ensimmäinen askel käytännössä?

Esitysmateriaali: http://bit.ly/Kuopio2017

1.2.2017 Itsensä ja työnsä johtaminen

Opettajan työlle ominainen vapauden ja vastuun voimakas luo läsnäolo erityisen tarpeen itsensä johtamiselle. Itseään johtava opettaja luottaa itseensä ja omiin kykyihinsä, mutta haluaa samalla sitkeästi kehittää itseään. Hyvät itsensä johtamisen taidot ovat hyödyllisiä koko oppivan yhteisön näkökulmasta. Ne auttavat niin oppilasta kuin opettajaakin toimimaan tavoitteellisesti ja tehokkaasti, motivoituneena ja omia voimavarojaan hyödyntäen. 

Valmistauduimme itsensä ja työnsä johtamisen Koulutuskeskiviikkoon kysymällä opettajilta ja oppilailta kaksi kysymystä: Miksi koulussa on reksi? Mitä itsensä johtaminen tarkoittaa? 

 

Helmikuinen Koulutuskeskiviikko käynnistyi Iida-Maria Peltomaan ja Aki Luostarisen puheenvuorolla Reseptejä itsensä ja työnsä johtamiseen ja hyvinvointiin. Alla puheenvuoron diat.


Mikko Lumme jatkoi omassa puheenvuorossaan luovasta johtajuudesta tulevaisuuden koulun perustana – mitä tarkoittaa uuden luominen koulussa johtamisen, opetustyön ja oppimisen näkökulmista? 

18.1.2017 Yrittäjyyskasvatus

Yrittäjyyskasvatus ei ole vain yrittäjäksi kasvattamista, vaan pyrkimyksenä on edistää oma-aloitteista ja aktiivista elämäntapaa, mahdollistaa omien vahvuuksien löytäminen, lisätä uskallusta ja vastuullisuutta sekä innostaa katsomaan rohkeasti tulevaisuuteen. 

Erityisen ops-painotuksensa vuoksi Seinäjoki valikoitui oivaksi paikkakunnaksi yrittäjyyskasvatukseen perehtymiseen. Vuoden ensimmäinen Koulutuskeskiviikko käynnistyikin Antti Iivarin puheenvuorolla seudullisesta yrittäjyyspainotuksesta. 

Vilma mutka puolestaan puhui otsikolla "Me teimme sen itse!" - Osallistaminen ja vastuunotto yrittäjyystaitojen oppimisessa. 

Rinnakkaisissa työpajoissa oli mahdollista syventyä joko paikallisten yrittäjyyskasvatuksen vastuuopettajien johdolla vinkkeihin ja menetelmiin ympäri Eurooppaa yrittäjämäisen opettajuuden tueksi  (Antti Iivari, Henna Kangas) tai syventyä yrittäjämäisen toiminnan ja asenteen edistämiseen oppimisessa (Vilma Mutka, Iida-Maria Peltomaa, Aki Luostarinen). 

Päivän lopuksi kuulimme vielä innostavan puheenvuoron yrittäjyydestä, kun Tony Sivula kertoi Kyrö Distillery Companyn matkasta Pohjanmaalta maailmanmaineeseen. 

 

30.11.2016 Oppimaan oppiminen ja ajattelun taidot

Syyslukukauden viimeisessä Koulutuskeskiviikossa kokoonnuimme Turun Logomolle pohtimaan oppimaan oppimista ja ajattelun taitoja. Mitä nämä tarkoittavat? Kuinka niitä voi oppia ja opettaa? 

Tallenteelta on katsottavissa tilaisuuden käynnistänyt orientoiva tehtävä ja luento-osuus. 

 

Päivi Nilivaara on tulevaisuuden oppimisen ja ajattelun asiantuntija, joka kouluttaa ja valmentaa kotimaassa ja kansainvälisissä verkostoissa. Monipuolisella urallaan Nilivaara on toiminut opettajana, rehtorina, koulutussuunnittelijana, projektipäällikkönä, työnohjaajana ja kehittämispäällikkönä julkishallinnossa. 

Irmeli Halinen luotsasi uuden opsin työstämistä Opetushallituksessa opetussuunnitelmatyön päällikkönä ja opetusneuvoksena. Ennen Opetushallitukseen siirtymistään Halinen on toiminut opettajana, rehtorina, opetuspäällikkönä Helsingissä ja näissä tehtävissä osallistunut lukuisiin kansallisiin ja kansainvälisiin kehittämishankkeisiin. Opetushallituksen tehtävästään vastikään eläköidyttyään Halinen jatkaakin työtä opetuksen ja koulutuksen kehittämiseksi kansainvälisissä tehtävissä.  

9.11.2016 Kokeilukulttuuri ja luovuus oppimisessa

Espoossa Aalto design factoryn tiloissa järjestetyssä Koulutuskeskiviikossa käsiteltiin luovuutta ja kokeilukulttuuria oppimisessa. Miten rakentaa yhdessä oppimisympäristö, jossa on turvallista kokeilla, yrittää ja olla luova?

Oppiva yhteisö luo edellytyksiä yhdessä ja toinen toisiltaan oppimiseen. Se luo edellytyksiä myös tutkimiseen ja kokeilemiseen sekä innostumisen ja onnistumisen kokemuksiin. Yhteisö rohkaisee jokaista jäsentään yrittämään ja oppimaan myös virheistä(POPS 2014, 27)

Iltapäivän ensimmäisessä puheenvuorossa ihmissuhdetaitokouluttaja Karla Nieminen käsitteli itsevarmuuden kehittämistä käytännöllisesti. Miten omaa itsevarmuutta, heittäytymiskykyä ja ihmisssuhdetaitoja voi kehittää pienillä kokeiluilla epämukavuusalueellaan? Voiko opettaja kehittää harjoittelemalla uskallustaan kokeiluihin, luovuuteen ja kohtaamisiin? Suosittelemme tutustumaan myös Karlan ajatuksia herättäviin Jäänmurtajat-podcasteihin.

Seuraavaksi pohdimme Marja-Leena Bilundin johdolla, kuinka luoda kokeilemisen kulttuuria oppimiseen. Bilund on toiminut pitkään luokanopettajana Rantakylän yhtenäiskoulussa Mikkelissä ja hänet valittiin vuoden tvt-opettajaksi kollegansa Mari Muinosen kanssa. 

Iltapäivän lopuksi heittäydyimme Tiina Hoskarin ohjaamina tutustumaan visuaaliseen ajatteluun oppimisen välineenä. Hoskari on itse elävä esimerkki siitä, millaista tukea visuaalisuus voi tarjota muun muassa keskittymisvaikeuksiin tai oppimisen haasteisiin. 

26.10.2016 Arviointikulttuurin kehittäminen

 

Lokakuun Koulutuskeskiviikko järjestettiin Rovaniemellä Lapin yliopiston harjoittelukoulun tiloissa. Koulutus käynnistyi noin tunnin mittaisella katsauksella arviointikulttuurin kehittämiseen, jonka jälkeen teemaa työstettiin yhdessä Jyväskylän kaupungin pedagogisena ops-koordinaattorina toimivan Sirpa Orellin johdolla.

28.9.2016 OPS2016 ja arviointi

 

Syyskuun Koulutuskeskiviikon tavoitteena oli tukea perusopetuksen ja lukiokoulutuksen arviointikulttuurin kehittämistä. Koulutus järjestettiin Jyväskylän yliopiston uuden uljaassa Ruusupuisto-rakennuksessa. Tilaisuus käynnistyi noin tunnin mittaisella johdatuksella arviointiin, jonka jälkeen teemaa työstettiin yhdessä Najat Oukrim-Soivion johdolla.

 


Oakrim-Soivio on toiminut historian ja yhteiskuntaopin opettajana, rehtorina ja opettajankouluttajana. Ouakrim-Soivion väitöstyö (2013) käsitteli päättöarvioinnin toimivuutta. Hän jatkaa arvioinnin tutkimista ja julkaisi keväällä 2016 kirjan Oppimisen ja osaamisen arviointi.  
 

31.8.2016 Kenen koulu?

Sitran upeassa maisematilassa järjestetyn Koulutuskeskiviikon tavoitteena oli tukea koulutuksen kehittämistä osallisuuden näkökulmasta. Iltapäivän aluksi kuulimme kolme näkökulmaa osallisuuteen. Tämän jälkeen käsittelimme yhdessä osallisuuden kehittämisen keskeisiä kysymyksiä. Lopuksi tutustuimme osallisuuden rakentamiseen kollektiivitaiteen keinoin. 
 

Oppilaat ja valta

Matleena Kosonen tuottaa Opinkirjolla Innostunut oppilaskunta -koulutuksen materiaaleja sekä etsii vastauksia valtakysymyksiin koulussa. 

Osallisuus ja kansalaistoiminta

Katri Kairimo toimii Helsingin kaupungin Nuorisoasiainkeskuksessa itäisen nuorisotyön osaston osastopäällikkönä. 

Huoltajat osallisina koulun kehittämisessä

Kirsi Verkka työskentelee osallisuuden asiantuntijana ja opetuskonsulttina Helsingin opetusvirastossa.

Taiteella yhteisöksi?

Annika Niskanen kehittää kollektiivitaiteen keinoja Esitystaiteen Keskuksen yhteisötaidehankkeessa mm. Kalasatamassa.

Työpajatyöskentely: vaikuttavat oppilaat

Millaista valtaa oppilailla on kouluyhteisössä? Millainen on hyvä oppilaskuntatoiminnan ohjaaja? Työskentely pohjautuu Opinkirjon Innostunut oppilaskunta -koulutuksen sisältöihin.