Arviointia Pateniemen koulussa
Oulun Pateniemen koulun rehtori Matti Kuivamäki ja apulaisjohtaja, äidinkielenopettaja Meri Aatsinki-Hämäläinen osallistuivat Arviointiklubin koulutukseen syksyllä 2018. Koulutuksen aikana toteutettavaksi kehittämistehtäväksi he valitsivat koko koulun arvioinnin kehittämistavoitteen määrittelyn yhdessä suunnitteluryhmän kanssa ja tämän prosessin johtamisen.
- Tavoitteena oli luoda koululle yhtenäinen toimintamalli, jossa monipuolinen oppimisen aikainen arviointi dokumentoidaan riittävällä tavalle, he kertovat.
Aihe kehittämistehtävälle nousi koulun omista teemoista. Pateniemen koulun lukuvuoden 2018-10 yhteisenä kehittämisteemana oli nimittäin opetussuunnitelman mukaisen oppimisen, opetuksen ja arvioinnin kehittäminen. Nyt noin vuosi koulutukseen osallistumisen jälkeen kehittämistehtävän tuottamaa arviointitietoa hyödynnetään erityisesti kehitys- ja nivelvaihekeskusteluissa.
Arviointiklubi laajensi ja konkretisoi arviointia
Sekä Kuivamäki että Aatsinki-Hämäläinen ovat sitä mieltä, että Arviointiklubi antoi kehittämistehtävän toteutukseen riittävät eväät. Webinaarit ja tapaamiset vahvistivat arviointiosaamista ja laajensivat näkökulmaa.
- Työ omalla koululla sai selkeämpää otetta, Kuivamäki toteaa.
Pateniemen koululle Arviointiklubin kehittämistehtävä antoi sysäyksen arvioinnin uudelleen määrittelyyn ja toteuttamiseen.
Toimintakulttuuri ei muutu yhdessä yössä
Vaikka Arviointiklubin koulutuskokonaisuus on ohitse, Pateniemen koululla arvioinnin määrittelytyö jatkuu edelleen uusin painotuksin.
-Lukuvuoden 2019-2020 painopisteenä on opetukselle ja oppimiselle asetettujen tavoitteiden avaaminen, Kuivamäki ja Aatsinki-Hämäläinen kertovat.
Kuivamäki ja Aatsinki-Hämäläinen korostavat, että arvioinnin kehittyminen on prosessi. Roomaa ei rakennettu viikossa, eikä koko koulun kattavaa arviointikulttuuria voi muuttaa täysin lukukauden tai kahden aikana.
-Mutta eteenpäin kuitenkin koko ajan mennään, he toteavat.
Arvioinnin kehittämisen vaatiman ajan lisäksi arvioinnin valtakunnallinen määrittelemättömyys sekä arvioinnin kehittämisen taustalla olevan tutkimustiedon vähäisyys ovat yllättäneet Kuivamäen ja Aatsinki-Hämäläisen koulunsa kehittämisprosessin aikana. He odottavatkin kiinnostuneina sitä, miten Opetushallitus reagoi saamaansa palautteeseen ja mitä valtakunnallisia ohjeita ja linjauksia on vielä tulossa.
Haasteita ja onnistumisia
Haastavaa prosessin aikana on Kuivamäen mukaan ollut arviointiin liittyvät emootiot. Arviointi herättää opettajissa paljon tunteita, eikä siitä näin ollen voi puhua ilman, että nämä tunteet tulevat huomioiduksi.
Arvioinnin kehittäminen edellyttää opettajuuden kehittymistä ja uuden oppimiskäsityksen omaksumista. Se ei ole aina kaikille helppoa.
Onnistumisia ja positiivisiakin yllätyksiä matkalle on onneksi mahtanut. Erityisen tyytyväisiä prosessin tässä vaiheessa Kuivamäki ja Aatsinki- Hämäläinen ovat positiivisen pedagogiikan ja tunnetaitojen tuomisesta arvioinnin kehittämisen tueksi. Niistä taidoista on varmasti hyötyä, kun arvioinnin määrittelyä koskeva työ vuodenvaihteen jälkeen jatkuu Pateniemen koululla.
Haastattelussa
Matti Kuivamäki, Pateniemen koulu
Meri Aatsinki-Hämäläinen, Pateniemen koulu
Teksti
Jenni Linturi, Otavia
Toimitus
Eveliina Pöysti, Otavia
Aki Luostarinen, Otavia