Johdanto - Perustietoa hankkeesta
MARTA-hankkeen lyhenne tulee hankkeen kahdesta keskeisestä kohderyhmästä ja tavoitteesta: Maahanmuuttajien ja romanien työllistymisen ja ammatillisten opintojen edellyttämän osaamisen tukeminen
Hankkeen rahoittaja: Opetus- ja kulttuuriministeriö
Rahoituskokonaisuus: Erityisavustus jatkuvan oppimisen ja osaamisen kehittämiseen (lisätietoja OKM:n sivuilla)
Hankkeen kesto: 15.2.2021 - 31.12.2022
Hankkeen toteuttaja: Mikkelin kaupungin liikelaitos Otavia, aikuisten perusopetus ja vapaa sivistystyö
Hankkeen toteuttaja Mikkelin kaupungin liikelaitos Otavia (ent. Mikkelin kaupungin liikelaitos Otavan Opisto, ent. Otavan Opisto) on kunnallinen liikelaitos, jonka pääasiallinen toimiala on aikuiskoulutus. Otavian alla toimivat
aikuisten perusopetus Otavan Opiston kampuksella Mikkelin Otavassa ja etänä Nettiperukoulussa,
vapaan sivistystyön koulutusta Otavan Opiston kansanopistossa ja
aikuisten lukiokoulutusta Otavan Opiston Aikuislukiossa (internaattilukio) ja etänä Nettilukiossa.
Lisäksi Otavian koulutustoimintaa mahdollistavat itse kehitetty oppimisympäristö Muikku ja opiskelijahallintajärjestelmä Pyramus sekä Muikku-oppimisympäristöön tuotetut oppimateriaalit. Kampuksella asuvien internaattiopiskelijoiden arjesta huolehtivat asuntolan ylläpidon sekä puhtaus- ja ruokailupalveluiden henkilöstö.
Liikelaitokset strategiset painopisteet liittyvät digitaalisen oppimisen kehittämiseen, jatkuvan oppimisen vahvistamiseen erilaisin olemassa olevin ja uusin tavoin sekä tulevaisuusorientoituneeseen kehittämistoimintaan, jota toteutetaan sekä ulkoisesti rahoitetuissa hankkeissa että normaalina osana Otavian sisäistä kehittämistyötä.
Tutustu rahoittajaan ja hanketoteuttajaan:
Otavan Opisto (toimii osana Otavia-liikelaitosta)
Hankkeen toiminta jakautuu kahteen pääkohderyhmään- ja tavoitteeseen (tavoitteet esitellään tarkemmin luvussa 1 Tavoitteet). Hankkeessa rakennetaan ammatilliseen koulutukseen suuntaavia ja työllisyyttä edistäviä kursseja tai koulutuskokonaisuuksia koulutuksellisesti ja työmarkkinoiden näkökulmasta aliedustetuille ryhmille: maahanmuuttajille ja romaneille. Tavoitteena on tukea työllistymistä, jatko-opintovalmiuksia, ammatillista osaamista ja yrittäjyyttä.
Hankkeen vastuuhenkilö:
Aki Luostarinen, kehityspäällikkö
aki.luostarinen@otavia.fi
050 311 7255
Romaniväestön opinnot:
Harriet Friman, koulutussuunnittelija
Minna Vähämäki, vapaan sivistystyön tiiminvetäjä
Sidosryhmäyhteistyössä:
Helena Valentin, Itä-Suomen avi
Janne Blomerus, Luottaen tulevaisuuteen -hanke
Eteläsavolaiset ammatilliset oppilaitokset
Maahanmuuttajien opinnot:
Vesa Partanen, matemaattisten aineiden opettaja
Natalia Papunen, suomen kielen opettaja
Ulla Partanen, suomen kielen opettaja
Eetu Lehtinen, yhteisöpedagogi ja internaattitiimin tiiminvetäjä
Ville Mäkelä, seutukampustiimin (aikuisten perusopetus) tiiminvetäjä
Sidosryhmäyhteistyössä:
Eteläsavolaiset ammatilliset oppilaitokset
Löydät kaikkien hankkeessa työskennelleiden yhteystiedot Otavian nettisivuilta kohdasta Yhteystiedot > Henkilöstö.
1 Hankkeen tavoitteet
Marta-hankkeella lähdettiin vastaamaan kahden aliedustetun ryhmän jatko-opintoja ja työllistymistä edistäviin tarpeisiin: aikuiset perusopetuksen päättövaihetta suorittavat maahanmuuttajat sekä romaniväestö.
Maahanmuuttajien koulutuskokonaisuudessa painottuivat ammatillisiin opintoihin hakeutuminen ja niissä menestyminen edellyttämät ammattialalle kohdennettu kielitaito sekä alalla vaadittava tiedollinen ja taidollinen osaaminen. Romanien koulutuskokonaisuuksein koulutustarve kartoitettiin hakuvaiheessa yhdessä Itä-Suomen aluehallintoviraston ja ROM-Mikkeli Ry:n kanssa. Kokonaisuuden tavoitteena on tukea ammatillisten opintojen ja työelämän edellyttämää osaamista. Hanke vahvistaa ROMPO- ja MAARO-ohjelmien mukaista toimintaa (STM 3/2018 ja STM 2019:24). Koulutukset vahvistava opiskelutaitoja, digitaalista osaamista, kädentaitoja ja mm. pien- ja yhteisyrittämisen osaamista.
Tavoitteena valmiudet työelämään ja jatko-opintoihin
Maahanmuuttajille suunnatussa koulutuskokonaisuudessa oli tavoitteena edistää opiskelijoiden jatko-opintoihin hakeutumista kahdella erityisesti koulutusalalla: sosiaali- ja terveysala ja rakennusala. Ammattialojen toiveet kartoitettiin opiskelijoilta hankkeen hakuvaiheessa. Lisäksi koulusalavalinnat tukevat myös maakunnallisia tarpeita.
Jo aikuisten perusopintojen päättövaiheessa tuetaan ennaltaehkäisten opiskelijoiden jatko-opinnoissa menestymistä ja keskeytysten vähentämistä. Lisäksi vahvistetaan opinnoissa ja työelämässä tarvittavia IT-taitoja.
Kädentaitoja, yrittäjyysosaamista ja opiskelutaitoja
Romaniväestölle suunnatun koulutuskokonaisuuden tavoitteena on tukea jatko-opintojen edellyttämää osaamista sekä kädentaitoja ja niihin liittyviä työllistymismahdollisuuksia (ml. yrittäjyys). Lisäksi vahvistetaan digitaalista osaamista, joka on edellytys yhteiskunnassa toimimiselle mutta myös ammatillisen osaamisen vahvistamiselle ja opinnoissa ja työelämässä menestymiseen. Soveltuvista koulutusosioista on mahdollisuus myöntää kansallisia osaamismerkkejä (esim. Tieken digitaalinen osaamismerkistö).
Hankkeen tavoitteet ja toiminnan pysyvyys
Tavoitteena oli edistää ammatillisiin toisen asteen opintoihin (maahanmuuttajat ja romaniväestö) ja korkeakouluopintoihin (romaniväestö) pääsyä, edistää opintojen ja työelämän edellyttämää osaamista (opiskelutaidot, digitaidot, kielitaito jne.) ja vahvistaa näiden aliedustettujen ryhmien työllistymistä tulevaisuudessa.
Tavoitteena on myös vähentää tulevien ammatillisten opintojen keskeyttämistä: kun opiskelija tutustuu ammatilliseen koulutukseen ja vavhistaa sen edellyttämää kielitaitoa ja ammatillista tiedollista ja taidollista osaamista ennakoiden, hänen on helpompi edetä tulevissa opinnoissaan. Tämä helpottaa koulutusasteiden välistä siirtymää ja auttaa ennaltaehkäisevästi vähentämään pudokkuutta ammatillisista opinnoista. Hanke vahvistaa lisäksi pien- ja yhteisyrittäjyysosaamista.
Hankkeessa oli tavoitteena rakentaa ammatillisten valinnaisten opintojen kurssikokonaisuudet aikuisille maahanmuuttajille. Valinnaiset ammatillisen osaamisen kehittämisen kurssit otetaan osaksi koulutustarjontaa. Romaniväestön koulutuskokonaisuudessa rakennetaan osakokonaisuuksia, joita voidaan myöhemmin tarjota myös vapaan sivistystyön lyhytkursseina tai joiden pohjalta voi osittain rakentua muutakin vapaan sivistystyön koulutusta.
2 Toiminnan aloitus
Hankkeen suunnittelu käynnistettiin molemmissa keskeisissä tavoitteissa olennaisten henkilöstön jäsenten ja yhteistyötahojen kanssa.
Romanikoulutusten suunnittelun aloitus:
Koulutusten suunnittelu aloitettiin jo hankkeen hakuvaiheessa Itä-Suomen avin yhteyshenkilön ja Luottaen tulevaisuus -hankepäällikön kanssa. Lisäksi kuultiin Rom Mikkeli Ry:n näkökulmia hankkeen toimenpiteiden ja toiminnan suunnitteluun.
Työskentely alkoi hanketyöntekijän rekrytoinnilla. Hankkeessa aloitti koulutussuunnittelijana Harriet Friman, jolle kohderyhmä oli ennestään tuttu.
Kurssien suunnitteluun osallistuivat Otavan Opiston vapaan sivistystyön työntekijöistä Minna Vähämäki, Otavian opettaja Tuija Salminen ja koulutussuunnittelija Harriet Friman. Suunnittelua tehtiin alusta asti yhteistyössä Itä-Suomen aluehallintoviraston Helena Valentinin ja ROM Mikkelin Ry:n Janne Blomeruksen kanssa, jotka osallistuivat koulutusten suunnittelupalavereihin.
Yhteistyöllä hankkeen toimintaa ja toimenpiteitä saatiin sidottua hanketta laajemmin.
Kohderyhmälle laadittiin viestintää ja yhteydenpitoa varten Facebook-ryhmä ja heille teetettiin kysely hankkeen teemoihin sopivista koulutuksellisista tarpeista.
Maahanmuuttajaopiskelijoiden kurssien suunnittelun aloitus:
Hakuvaiheessa hankkeen tulevat tavoitteet ja toimenpiteet suunniteltiin kohderyhmän opettajien kanssa yhteistyössä, jotta hankkeen toimenpiteillä pystyttiin vastaamaan kohderyhmän tarpeisiin ja täydentämään heidän perusopetuksen opintojaan.
Hankkeen toiminnan suunnittelu aloitettiin aikuisten perusopetuksen lähiopetuksesta vastaavan seutukampustiimin tiiminvetäjä Ville Mäkelän ja maahanmuuttajaopiskelijoiden opetukseen.
Käynnistyvaiheessa huomioitavaa oli se, että rahoitusta saatiin vähemmän kuin sitä oli alunperin haettu. Haimme rahoitusta kuuden koulutuskokonaisuuden toteuttamiseksi, mutta rahoituksen hieman supistuttua, päädyimme jättämään yhden erillisen koulutuskokonaisuuden pois ja yhdistämään sen sisältöjä muihin toteutuksiin. Näin hankkeen ei tarvinnut luopua tai jättää mitään sisältöaluetta kokonaan pois, vaan pystyimme toteuttamaan nämä osana muita koulutuskokonaisuuksia.
3 Kohderyhmän osallisuus suunnittelussa
Kaikkien hankkeen toimenpiteiden suunnitteluun osallistettiin hankkeen kohderyhmät. Suunnittelussa yhdistettiin hanketyöntekijöiden osaaminen ja näkökulmat kohderyhmien tarpeisiin ja toiveisiin.
Kohderyhmät osallistettiin kyselyillä ja kohderyhmää haastattelelemalla. Myös hankkeelle luotu Facebook-ryhmä toimi yhtenä tapana osallistaa kohderyhmää.
3.1 Kohderyhmän osallistuminen suunnitteluun (romaniväestön koulutukset)
Kohderyhmä osallistettiin suunnitteluun sidosryhmäyhteistyön (hanketyöntekijä, Itä-Suomen avi, Luottaen tulevaisuus -hanke ja ROM Mikkeli Ry) sekä kohderyhmän kuulemisen myötä. Tavoitteena oli määrittää sidosryhmien ja hanketyöntekijöiden alkuperäisiä suunnitelmia täydentämään varsinaisen kohderyhmän tarpeet koulutussuunnittelusta.
Kohderyhmälle lähetetyssä kyselyssä selvitettiin mm.
Kohderyhmän ikäjakauma
Taustakoulutus
Tämänhetkinen työllisyys- tai koulutustilanne
Oma työllisyys- ja koulutushistoria
Koulutus- tai ammattiala, jota haluaisi opiskella lisää
Oman digiosaamisen tilanne
Tuen tarve suhteessa ammatillisen osaamisen kehittämiseen
Osallistavassa kyselyssä nousi esiin mm. se, että n. 70 % vastaajista halusi tulevaisuudessa opiskella ammattikorkeakoulussa, vaikka kaikilla oma tuleva koulutusala ei ollut vielä varmaa. Viiden vuoden päästä moni näki itsensä työssä tai jatko-opinnoissa. Digitaitojen vahvistamiseksi koettiin erityisesti koulutustarvetta.
Vastausten pohjalta lähdettiin täsmentämään hankehakemuksessa kuvattuja koulutuskokonaisuuksia.
3.2 Kohderyhmän osallisuus suunnitteluun (maahanmuuttajaopiskelijat)
Hankepäätöksen jälkeen maahanmuuttajaopiskelijoille teetettiin kysely, jossa kartoitettiin niitä ammattialoja, jotka heitä erityisesti kiinnostavat omien perusopetuksen opintojen jälkeen. Vastauksissa nousi esiin hyvinvointi- ja kauneusalojen opinnot, rakennusalan opinnot sekä liikunnan eri ammattiryhmien opinnot. Samalla kartoitettiin opiskelijoiden toiveita siitä, millä tavalla he haluaisivat varmistaa jatko-opintovalmiuksiaan ja tutustua toivottuihin ammatteihin.
Hankehenkilöstö huomioi opiskelijoiden koulutusalojen toiveet koulutusten suunnittelussa, mutta tässä otettiin lisäksi huomioon mm. maakunnan työllisyystilanne. Opiskelijoita haluttiin siis kokonaisuuden aikana tutustuttaa eri ammattialoihin, vaikka toteutuksissa painottuikin tietyt opiskelijoiden toivomat alat.
4 Kurssikuvaus: Kädentaidot ja yrittäjyys
Vastuusuunnittelija: Harriet Friman
Vastuuopettaja: Nina Valentin
Toteutus: kevät 2022
Kädentaitoihin ja yrittäjyyteen painottava opintokokonaisuus oli suunnattu erityisesti Etelä-Savon romaniväestölle. Tarve nousi kohderyhmältä jo hanketta valmistellessa ja vahvistui hanketta suunnitellessa. Kädentaitojen lisäksi teemaa laajennettiin yrittäjyyden kysymyksillä ja mm. oman kädentaitotoiminnan näkyväksi tekemisellä ja jatko-opintomahdollisuuksiin tutustumalla.
Kädentaitojen koulutuskokonaisuus rakentui seuraavista elementeistä:
Käsityö ammattina: pienyrittäjyyteen tutustuminen ja kokemusasiantuntija
Omien kädentaitojen vahvistaminen: oman käsityön suunnittelu ja toteutus
Oman osaamisen näkyväksi tekeminen: sosiaalisen median näkyvyys, mobiilivalokuvaus, julkaisut
Kädentaitojen koulutusaloihin tutustuminen
Kokonaisuus toteutettiin niin, että koko koulutuskokonaisuuteen oli mahdollisuus ilmoittautua mukaan. Lisäksi osa toteutuksista (kuten yrittäjyys ja osaamisen näkyväksi tekeminen) toteutettiin ROM Mikkelin romanikahvilan rinnalla, jolloin näihin koulutuksen osiin oli mahdollisuus osallistua laajemmankin yleisön ilman, että tuli sitoutua koko koulutuskokonaisuuteen.
Koulutuskokonaisuus toteutettiin yhden kevätlukukauden aikana. Toteutus viivästyi hieman, sillä koronatilanteen vaihdellessa osa lähitapaamisista jouduttiin perumaan ja siirtämään myöhempiin ajankohtiin.
Osallistujien aikataulujen vuoksi koulutus toteutettiin kahtena toisiaan vastaavana ryhmänä: maanantaisinn kokoontui aamupäiväryhmä ja torstaisinn iltapäiväryhmä. Opetuskertojen kesto oli 4 tuntia ja näiden välissä kohderyhmällä oli tehtäviä, joita he tekivät itsenäisesti. Lisäksi tarjotut yrittäjyys, digitaito ja some-osaamisen kerrta olivat kestoiltaan lyhyempiä, mutta ne sidottiin osaksi koulutuskokonaisuuden muuta toteutusta (eivät olleen kokonaisuuteen osallistuville irrallisia).
Kokonaisuuden opettajana toimi artesaani Nina Valentin. Yrittäjyyteen tutustumisessa hyödynnettiin XAMkin hanketoimintaa sekä paikallista kokemusasiantuntijaa. Some- ja mobiilikuvauksesta vastasi vaokuvauksen opettaja ostopalvelutyönä.
5 Kurssikuvaus: Osaamista jatko-opintoihin
Jatko-opinto-osaamista vahvistavaa koulutuskokonaisuutta suunniteltiin koulutussuunnittelijoiden osaamisen, kohderyhmän toiveiden sekä alueellisen yhteistyön (avi ja ROM Mikkeli ry.) pohjalta. Erilaisista teemoista rakennettiin neljän lähikoulutuskerran kokonaisuus.
Opiskelitaitokokonaisuus suunniteltiin hankkeessa toteutetun kohderyhmän alkukyselyn toiveiden ja tarpeiden sekä Rom Mikkeli ry:n ja Etelä-Savon avin havaintoijen ja tarpeiden pohjalta. Kokonaisuuteen valikoitui erityisesti kielitaitoa ja digitaitoja vahvistavaa sisältöä. Lisäksi kohderyhmälle tarjottiin mahdollisuus tutustua alueen opintomahdollisuuksiin suhteessa niihin aloihin, jotka heitä kiinnostivat. Tarjolla oli korkeakouluopinnot (XAMK, yliopistokeskus, kesäylipisto) sekä toisen asteen opinnot (Esedu).
Tutustumista jatko-opintoihin
Jatko-opintotarjontaan tutustuminen toteutui lukuvuoden 2021-22 aikana. Siihen osallistuivat kädentaitokurssin osallistujien lisäksi muut opinnoista kiinnostuneet alueen romanit. Infot järjestettiin yhteistyössä Mikkelin XX romanihankkeen kanssa.
Potkua jatko-opinnoissa tarvittaviin opiskelutaitoihin
Syksyksi 2022 suunniteltiin opiskelutaitojen valmentava kokonaisuus neljän eri teeman ympärille. Teemat nousivat kohderyhmän tarpeista ja tavoitteista.
Toteutumatta jääneen kokonaisuuden sijaan luotiin soveltava malli tarjota suunniteltuja kokonaisuuksia kohderyhmälle. Osaamismerkkejä ja digitaitoja esiteltiin suunniteltua tiiviimmin romanikahvilassa. Lisäksi kohderyhmälle vinkattiin opiskelutaitoja käsittelevä webinaaritallenne, joka oli tuotettu toisessa hankkeessa (OKO - Osallisuus, kokemuksellisuus ja osaaminen näkyväksi). Kielitaitoa vahvistava kokonaisuus jäi tästä kokonaan toteuttamatta.
Osallistujamäärän vähäisyys tähän kokonaisuuteen herätti paljon keskustelua. Kokonaisuudesta vastaava hanketyöntekijä epäili, että haasteeksi muodostui koulutuskertojen ajankohta ja kesto sekä toteutuspaikka.
Koulutusosiot
Digitaidot ja osaamismerkit: lähiopetus 3 h + itsenäinen opiskelu 2-3 h
Vastuuopettaja: Tuija Salminen (ruotsi, digimerkkien myöntäjä)
Tutustutaan opintojen edellyttämään digitaaliseen osaamiseen ja tehdään soveltavia harjoituksia. Kokonaisuudessa on mahdollisuus suorittaa ja hakea Tieken digiosaamisen osaamismerkkejä.
Lukuvinkit ja kirjoittamistreenit: lähiopetus 2 h + itsenäinen opiskelu 3-4 h
Vastuuopettaja: Aki Luostarinen (psykologia, äi, s2)
Tutustutaan erilaisiin ammatillisiin teksteihin. Käydään läpi tietotekstien lukustrategioita ja harjoitellaan erilaisia tapoja lukea. Tutustutaan tietotekstien kirjoittamiseen ja tehdään kirjoitusharjoituksia.
Opiskelutaidot ja -strategiat: lähiopetus 2 h + itsenäinen opiskelu 3-4 h
Vastuuopettaja: Laura Lappi (laaja-alainen erityisopettaja)
Käydään läpi keskeisiä opiskelutaitoja ja niihin liittyviä opiskeluvinkkejä. Tehdään käytännön harjoituksia erilaisten opiskelumenetelmien ja -strategioiden käyttöönottoon. Keskustellaan oppimisen sudenkuopista ja haasteista, ja etsitään niihin ratkaisuita.
Englannin preppausta: lähi 3 h + itsenäinen opiskelu 2-3 h
Vastuuopettaja: Jenni Järvinen (englanti)
Vahvistetaan englannin peruskielitaitoa ja tutustutaan jatko-opinnoissa vastaan tuleviin englanninkielisiin tekstityyppeihin. Prepataan englannin perusosaamista ja ammatillista osaamista.
6 Kurssikuvaus: Työelämävalmiuksen vahvistaminen
Opiskelijoita työskentelemässä Otavan Opiston yläaulassa.
Suunnittelu- ja toteutusvastuu: Ulla Ahapainen (suomen kieli ja kirjallisuus ja ryhmänohjaus), Natalia Papunen (S2)
Toteutus: Tammi-helmikuu 2022
Kurssin konkreettisena tavoitteena oli tutustuttaa opiskelijoita suomalaiseen työelämään ja auttaa heitä hakemaan kesätyöpaikkaa jo opintojen aikana.
Kokonaisuudessa tutustuttiin opiskelijoiden kanssa ja harjoiteltiin konkreettisesti työhakemuskirjeen ja cv:n tekoa. Lisäksi tutustuttiin tarjolla oleviin työpaikkoihin ja siihen, mistä kaikkialta avoimia työpaikkoja voi hakea, ja millaisia asioita työnhakuilmoituksista on hyvä huomioida. Opiskelijoiden kanssa tutustuttiin lisäksi suomalaiseen työkulttuuriin, työelämätaitoihin ja työnhakuprosessiin.
Työnhakuprosessin harjoitteluun liittyi hakuilmoituksiin tutustumisen ja työhakemuksen ja cv:n laatimisen lisäksi työhaastatteluvaiheeseen valmistautumista. opiskelijoiden kanssa tehtiin harjoittelutyöhaastattelut, jotka kuvattiin. Näin opiskelija pääsi itse katsomaan tilanteen myös jälkeenpäin ja tekemään yhdessä ohjaajan kanssa arviota tilanteesta.
Pääasiana kokonaisuudessa oli oikean kesätyöpaikan haku, ja opiskelijat hakivat useisiin paikkoihin sekä verkon kautta että muin keinoin. Opiskelijoista kovin moni ei vielä kokonaisuuden lopussa tuntenut itseään valmiiksi suomalaiseen työelämään. Toisaalta osa opiskelijoista myös onnistui konkreettisesti hankkimaan itselleen kokonaisuuden myötä kesätyöpaikan.
7 Kurssikuvaus: Jatko-opintoihin tutustuminen
Opiskelijoita Esedulla tutustumassa
Suunnittelu ja vastuuopettajat: Ulla Ahapainen (suomen kieli ja kirjallisuus, ryhmänohjaus), Heikki Koponen (biologia ja maantiede, ryhmänohjaus)
Toteutus: elo-syyskuu 2022
Tavoitteena oli tutustua Suomen koulutusjärjestelmään ja koulutusaloihin sekä ammatteihin. Suunnittelussa huomioitiin opiskelijoille teetetyssä kyselyssä esitetyt toiveet opiskelijoita erityisesti kiinnostavista koulutusaloista. Sidosryhmäyhteistyötä tehtiin alueen ammatillisen koulutuksen kanssa.
Kokonaisuudessa opiskelijat jakoivat kokemuksia omien kotimaidensa työelämästä ja ammateista. Opiskelijat pystyivät vertailemaan aiempia kokemuksiaan toisiinsa ja suomalaiseen koulutusjärjestelmään. Opiskelijat kertoivat myös, millaisia ammatteja heidän lähipiirissään ja perheessään on, mikä on heidän oma ammattihaaveensa on ja mikä on vaikuttanut heidän ammattihaaveeseensa.
Koulutuskokonaisuudessa tutustuttiin koulutukseen hakeutumiseen Suomessa (yhteishakujärjestelmä, hakuvalinnat yms.) ja eri ammatillisten oppilaitosten hakuprosesseihin verkon kautta. Opiskelijat pääsivät kokonaisuudessa tekemään harjoitushakuja. Lisäksi tutustuttiin eri aloille ominaisiin opiskelutapoihin sekä eri alojen edellyttämiin opiskelutaitoihin tai osaamiseen.
9 Kurssikuvaus: Ammattina liikunta
Suunnittalijat: Ville Mäkelä (opettaja, tiiminvetäjä) ja Eetu Lehtinen
Vastuuopettaja: Eetu Lehtinen (yhteisöpedagogi)
Toteutus: marras-joulukuu 2022
Liikuntakoulutus-kokonaisuudessa tutustuttiin liikunnan alan erilaisiin koulutus- sekä työllistymismahdollisuuksiin. Kokonaisuus koostui tiedonhankinnasta ja oppimisesta sekä käytännön jatko-opintomahdollisuuksiin ja työpaikkoihin tutustumisesta.
Opiskelijoiden kanssa tarkasteltiin liikunta-alan perustutkintoja, ammattitutkintoja sekä muita koulutuksia, jotka tarjoavat mahdollisuuden työskennellä liikunnan parissa. Kurssilla vierailtiin liikunnan alan työpaikoissa sekä kuultiin henkilöitä, jotka ovat tehneet uraa liikunnan alalla.
Kurssilla opiskeltiin liikunta-ammattien edellyttämiä taitoja, kuten ohjaus, sisällön tuottaminen, liikuntalaitteiden turvallinen käyttö sekä opeteltiin tiedon hakua. Lähiopetuksen yhtenä tavoitteena oli haastaa opiskelijoiden olemassa olevia ajatuksia siitä, mitä voisi lähteä perusopetuksen suorittamisen jälkeen opiskelemaan.
Kurssin lopussa reflektointiin kurssia ja erittäin paljon pidettiin siitä, että opiskelijat pääsivät kuulemaan ammatinharjoittajilta ja muilta alan vierailta kokemuksia suoraan näiden opintohistoriasta sekä kokemuksista opinnoissa ja työelämässä.
10 Muu yhteistoiminta
Hankkeessa tehtiin koulutuskokonaisuuksien suunnittelun sidosryhmäyhteistyön lisäksi yhteistyötä muutoinkin. Tällä pyrittiin pitämään hanketta esillä ja hyödyntää hankkeessa kehitettyä työtä laajemmin.
Maahanmuuttajaopiskelijoiden osalta mm. liikunta-ammattiin liittyvää yhteistyötä vahvistettiin Mikkelin pallokissojen kanssa sekä Tanhuvaaran urheiluopiston kanssa. Näihin liittyvää yhteistyötä on rakennettu Marta-hankkeen ulkopuolella, mutta hankkeen toimenpiteet täydensivät ja vahvistivat osaltaan yhteistyötä.
Romaniväestön osalta hanketta pidettiin esillä mm. romanikahviloissa ja nuorten kesäleirillä. Leirin pääteemana oli nuoren ammatilliset unelmat ja niitä kohti pyrkiminen. Tavoitteena oli vahvistaa romaninuoren itsetuntoa yhteiskunnan osana. Tämä kyseinen aihe “itsetunto” on kulkenut läpi hankkeen tavalla tai toisella mukana luennoissa, keskusteluissa, erilaisissa tehtävissä ym. Lisäksi esimerkiksi Romanien kansallispäivänä järjestettiin yhdessä Luottaen tulevaisuus -hankkeen sekä Rom-mikkeli ry:n kanssa nuortenpäivä teemalla “ote elämään”.
10 Tulokset ja jatkosuunnitelmat
Hankkeessa toteuttiin hankkeen tavoitteen mukaista täydentävää ja osallistavaa koulutusta molemmille pääkohderyhmille. Maahanmuuttajaopiskelijoille suunniteltiin ja toteutettiin kolme koulutuskokonaisuutta, jotka keskittyivät ammatillisiin opintoihin tutustumiseen, työnhakutaitojen valmentamiseen ja ammatillisten opintojen edellyttämän osaamisen vahvistamiseen. Koulutuksiin osallistui yhteensä 45 opiskelijaa. Romaniväestölle toteutettiin kaksi koulutuskokonaisuutta, joissa käsiteltiin ammatillisen osaamisen vahvistamista, yrittäjyyttä ja digitaitoja sekä jatko-opintotaitojen vahvistamista.
Hankkeen toteuttamat koulutukset olivat valtionavun ulkopuolisia, valinnaisia ja täydentäviä opintoja aikuisten perusopetuksen opiskelijoille. Koulutukset vahvistivat yhteistyötä paikallisten muiden koulutuksenjärjestäjien (kuten ammattioppilaitos) kanssa. Koulutusten suunnitteluun osallistui opetus- ja ohjaushenkilöstö, sidosryhmät sekä koulutusten kohderyhmä itse.
Palautetta saatiin osallistujilta itseltään, sidosryhmiltä ja koulutuskokonaisuuksien suunnittelijoilta, opettajilta ja ohjaajilta. Opiskelijoilta ja sidosryhmiltä saatu palaute osoitti, että toteutukset olivat sisällöllisesti kohderyhmille sopivia. Valitut sisällöt koettiin tärkeiksi ja itselle merkittäviksi sekä koulutuskokonaisuuksien käytännön järjestelyt pääasiassa toimiviksi (esim. osan koulutuksista yhdistäminen muiden tapahtumien rinnalle, kuten Mikkelin romanikahvilan yhteyteen). Osallistujat kokivat tiedonkulun selkeäksi ja osallistumisen helpoksi. Vaihtelevat opettajat ja ohjaajat tukivat siinä, että osallistujat saavat kuhunkin teemaan sopivimman ammattilaisen tukea.
Jatkosuunnitelmat
Hankkeessa toteutettuja koulutuskokonaisuuksia voidaan sellaisenaan tai osia niistä hyödyntää myöhemmässä koulutustarjonnassa molemmille pääkohderyhmille. Hankkeessa toteutuista osioista voi tulla myöhemmin myös osa valtionavun piiriin kuuluu aikuisten perusopetusta valinnaisina opintoina tai osina muita opintoja.
Sidosryhmäyhteistyö ja muu yhteistyö paikallisten toimijoiden kanssa vahvisti lisäksi sitä, että näiden kohderyhmien tarpeisiin vastaamista voidaan jatkossakin tehdä monipuolisesti eri toimijoiden yhteistyössä. Koulutusjärjestäjien välinen yhteistyö sekä yhteistyö järjestötoimijoiden, työnantajien ja muiden kaupungin hankkeiden kanssa muodostavat verkoston, jossa voimme jatkossa valmistaa kohderyhmiä ammatillisten opintojen, työelämän ja jatko-opintojen vaativiin edellytyksiin.