STEAMOK

Kestävän kehityksen monialainen oppimiskokonaisuus - materiaali vapaasti käytettäväksi

Mistä on kysymys?

Monialaisen oppimiskokonaisuuden materiaali on suunnattu erityisesti 5.-9. vuosiluokan oppilaille. Kokonaisuus ohjaa oppilastiimit rajaamaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteista (Agenda 2030) kumpuavan todellisen maailman haasteen, jota he lähtevät tutkimaan. Tutkittuaan haastetta, oppilaat kehittävät ehdotuksia haasteen ratkaisemiseksi.

Materiaalipaketti sisältää opettajan ohjeet, oppilaille näytettävät ohjediat sekä printattavat työskentelypohjat. Maksuton materiaali löytyy osoitteesta bit.ly/agenda2030materiaali.

Kokonaisuus on laadittu Opetushallituksen rahoittamassa kehittämishankkeessa vuosina 2017-2019. Hankkeen aikana materiaali on pilotoitu 11 suomalaisessa peruskoulussa.

Esimerkki kokonaisuuden etenemisestä

Monialaiset oppimiskokonaisuudet tulee suunnitella riittävän pitkäkestoisiksi siten, että oppilailla on aikaa syventyä oppimiskokonaisuuden sisältöön ja työskennellä tavoitteellisesti, monipuolisesti ja pitkäjänteisesti (POPS 2014, 31). Agenda 2030 -kokonaisuus on suunniteltu toteutettavaksi noin 25-30 oppitunnin laajuisena. Tämä mainiten, voi materiaalia toki hyödyntää myös osittain tiiviimpänä tai laajempana versiona.

Näyttökuva 2019-9-27 kello 17.10.02.png
Näyttökuva 2019-9-27 kello 20.14.25.png


Työskentelymateriaalit

Työskentelymateriaalit ovat diasarjojen muodossa. Materiaali sisältää oppilaille näytettävät diat, ja ennen kutakin osuutta, opettajan ohje kertoo tarkemmat tiedot tulevien diojen sisällöstä. Myös kaikki tarvittavat printattavat työskentelypohjat löytyvät materiaalikansiosta. Materiaali sisältää seuraavat työpajat:

  • Agenda 2030-tavoitteet

  • Tiimien muodostus, haasteen muotoilu ja tavoitteiden asettaminen

  • Scrum-projektinhallintametodin käyttö

  • Kriittinen ajattelu ja tiedonhaku

  • Vaikuttavan esityksen rakentaminen

  • Huipputiimi

  • Vaikeat valinnat


Miksi Agenda 2030 -teemainen monialainen oppimiskokonaisuus?


Kokonaisuuksien tarkastelu ja tiedonaloja yhdistelevät, tutkivat työskentelyjaksot ohjaavat oppilaita soveltamaan tietojaan ja tuottavat kokemuksia osallistumisesta tiedon yhteisölliseen rakentamiseen. Oppilaat voivat näin hahmottaa koulussa opiskeltavien asioiden merkitystä oman elämän ja yhteisön sekä yhteiskunnan ja ihmiskunnan kannalta. Samalla he saavat aineksia maailmankuvansa laajentamiseen ja jäsentämiseen. Monialaiset oppimiskokonaisuudet edistävät perusopetukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja erityisesti laaja-alaisen osaamisen kehittymistä. (POPS 2014, 31.)

Koulua ympäröivän maailman muutos vaikuttaa väistämättä oppilaiden kehitykseen ja hyvinvointiin. Perusopetuksessa opitaan kohtaamaan muutostarpeita avoimesti, arvioimaan niitä kriittisesti ja ottamaan vastuuta tulevaisuutta rakentavista valinnoista. Perusopetus luo osaltaan edellytyksiä oikeudenmukaiselle ja kestävälle kehitykselle YK:n asettamien kehitystavoitteiden (Agenda 2030) suuntaisesti. Perusopetus vaikuttaa myönteisenä ja yhteiskuntaa rakentavana muutosvoimana kansallisesti ja kansainvälisesti. (POPS 2014, 18.)


Kokonaisuuden oppimiskäsitys

Kokonaisuudessa noudatetaan opetussuunnitelman perusteissa määriteltyä oppimiskäsitystä, jonka mukaan oppilas on aktiivinen toimija, joka oppii asettamaan tavoitteita ja ratkaisemaan ongelmia sekä itsenäisesti että yhdessä muiden kanssa. Uutta luova toiminta edistää oppimista ja innostaa kehittämään omaa osaamista. Siksi oppimisprosessissa on olennaista oppilaiden tahto ja kehittyvä taito toimia ja oppia yhdessä. Oppilaita ohjataan myös ottamaan huomioon toimintansa seuraukset ja vaikutukset muihin ihmisiin ja ympäristöön. Yhdessä oppiminen edistää oppilaiden luovan ja kriittisen ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja sekä kykyä ymmärtää erilaisia näkökulmia. (POPS 2014, 17.)


Kiinnostuin! Mistä löydän materiaalin?

Maksuton materiaali löytyy osoitteesta bit.ly/agenda2030materiaali

Lisätietoja materiaalista voit kysyä hankepäällikkö Iida-Maria Peltomaalta:
iida-maria.peltomaa@otavia.fi





Toukasta perhoseksi - monialaisen materiaalin matka kohti lopullista muotoaan

Syksyllä 2017 aloitimme muotoilemaan Agenda 2030 -teemaista monialaista oppimiskokonaisuutta 5.-9. luokan oppalaille. Yhdessä opettajankouluttajien ja opettajien kanssa laadimme materiaalin, joka testattiin kevään 2018 aikana Helsingin normaalilyseon yläkouluikäisten kanssa. Pilotista saatujen kokemusten perusteella työryhmä kehitti ja muokkasi materiaalia ennen kesälomien alkamista.

Lukuvuoden 2018-2019 aikana toteutettiin pilottikokeilu yhteensä 10 peruskoulussa ympäri Suomen. Mukana olivat Helsinki, Siilinjärvi, Otava, Lappeenranta, Raahe, Seinäjoki ja Siikajoki. Materiaalia muokattiin jälleen palautteen perustella.

Suurin muutos liittyi alkuperäiseen ajatukseen STEAM-oppimismallin käytöstä. Suurin osa palautteesta ilmaisi, että YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin ja STEAM-lähestymistapaan tutustuminen tuntui liialta samaan kokonaisuuteen yhdistettynä. Koulut toivoivat mahdollisuutta keskittyä Agenda 2030 - ja monialaisen oppimiskokonaisuuden tavoitteisiin tutustumiseen ja haltuunottoon. Kuuntelimme kouluja ja kehitimme materiaalia tähän suuntaan.

Seuraava ratkaistava haaste olikin kuinka esitellä ja tutustuttaa oppilaat 17 kestävän kehityksen tavoitteeseen ilman liiallista opettajajohtoisuutta. Taklataksemme haasteen, yhdistimme voimamme toisen OPH-rahoitteisen, lukion teemaopintokursseja kehittävän Teemasta toimeeen -hankkeen kanssa. Yhdessä kahden hankkeen voimin valmistuu parhaillaan toiminnallinen Agenda 2030 -korttipakka. Tästä lisätietoja pikapuolin.

Tällä hetkellä materiaalia hiotaan kohta lopullista muotoaan, ja se tullaan julkaisemaan kaikille vapaaseen käyttöön loppuvuodesta 2019.

Koulut koolla Tiedekulmassa

fair 4.jpeg

Lukuvuoden 2018-2019 aikana Agenda 2030 -teemaista monialaista oppimiskokonaisuutta testattiin 11 koulussa ympäri Suomen. Piloteista saatujen kokemusten perusteella kokonaisuutta kehitettiin ja muokattiin kohti sen lopullista muotoa. Kun kaikki pilotit oli saatu päätökseen, kokoontui kustakin pilottikoulusta oppilasryhmä opettajineen hankkeen kevättapahtumaan Helsingin yliopiston Tiedekulmaan.

fair 1.jpeg

Aamupäivän aikana puolet tiimeistä pitchasivat tuotoksensa toisilleen ja asiantuntijapaneelille. Sillä välin puolet tiimeistä osallistuivat tulevaisuustyöpajaan. Iltapäivällä vaihdettiin toisin päin.

Asiantuntijapanelistit tarkkailivat sekä sisältöä että esitystapaa. Oppilastiimit esittelivät itsensä, kertoivat mihin Agenda 2030 -tavoitteisiin heidän työnsä liittyi, miten he olivat rajanneet tutkimuskysymyksen, miten ratkaisuideaa voisi jatkokehittää ja mitkä ovat sen mahdolliset rajoitteet sekä kuvasivat oman työskentelyprosessinsa kulkua.

fair 3.jpeg

Suuri kiitos kaikille mukana olleille kouluille, jotka suuntasivat paikalla niin Helsingistä, Raumalta, Seinäjoelta, Siikajoelta, Raahesta, Siilinjärveltä, Otavasta kuin Lappeenrannasta!

Pilotit käyntiin!

Tervetuloa seuraamaan STEAMOK-hankkeen etenemistä! Perustiedot on kuvattu info-sivulla. Tässä osiossa pääset sen sijaan seuraamaan tarkemmin, mistä on käytännössä kysymys.

Syksy on edennyt siihen vaiheeseen, että uudet STEAMOK-pilotit ovat joko päässeet tai piakkoin pääsemässä käyntiin. Syksyn pilottikoulut ovat:

Rauman normaalikoulu
Pasilan peruskoulu, Helsinki
Kannelmäen peruskoulu, Helsinki
Kirja-Matin koulu, Seinäjoki
Ruukin koulu, Siikajoki
Harakkamäen koulu, Raahe
Otavan Opisto, Otava
Sammonlahden alakoulu, Lappeenranta
Sammonlahden yläkoulu, Lappeenranta

Syksyn alussa julkaisin Facebookin monialaiset oppimiskokonaisuudet -ryhmässä postauksen, jossa ilmoitin jakavani STEAMOK-materiaalin testaukseen myös pilottikokeilun ulkopuolisille kiinnostuneille kouluille. Tähän mennessä pyyntöjä on tullut jo reippaasti yli 200 opettajalta ja rehtorilta. Mahtava juttu, kiitos kaikille kiinnostuneille! Näistä kokeiluista saatavan palautteen avulla saadaan STEAMOK-materiaalista varmasti kehitettyä jälleen entistä ehompi.

STEAM + Agenda 2030

Tervetuloa seuraamaan STEAMOK-hankkeen etenemistä! Perustiedot on kuvattu info-sivulla. Tässä osiossa pääset sen sijaan seuraamaan tarkemmin, mistä on käytännössä kysymys.

Seuraavaksi pohdimme, mitä STEAM-toimintatavalla tarkoitetaan ja miten voisimme johdattaa oppilaat hyödyntämään sitä Agenda 2030 -haasteita käsitellessään.

S = science = tiede
T = technology = teknologia
E = engineering = insinööritaidot
A = arts = muotoilu
M = mathematics = matematiikka

Oppiainerajat ylittävän ongelmaratkaisun tavoitteena on kehittää oppijan kriittistä ajattelua, tietojen ja taitojen soveltamista, riskinottokykyä, halua kokeilla, valmiutta toimia yhteistyössä sekä sinnikkyyttä etsiä uusia näkökulmia ja ratkoa ongelmia luovasti. Lisätietoja STEAM-ajattelusta löytyy mm. täältä.

STEAMOK-kokonaisuudessa pohditaan oppilaiden kanssa, millaisten tuotteiden suunnittelussa on väistämättä jouduttu hyödyntämään kaikkia STEAM-kirjaimia. Tämän jälkeen pohdimme, millaisia Agenda 2030 -haasteita taklaavia STEAM-ratkaisuja on olemassa.  

Tarjolla on useita kiinnostavia ratkaisuja, joista opettaja voi valita sopivimmat oppilaiden kanssa käsiteltäväksi. Kustakin ratkaisusta kerrotaan opettajan ohjeessa lisätietoja, joita voi hyödyntää tarpeen mukaan. Kurkistetaan seuraavaksi muutamiin esittelyssä oleviin ratkaisuihin eli STEAM + Agenda 2030 =  

1) Meriroskis
(lue lisää, katso video)

Näyttökuva 2018-03-06 kello 16.04.44.png
 

2) Biohajoava muovi kosmetiikkapakkauksiin (lue lisää)

 

3) Kahvin, rasvan ja virvoitusjuomien kestävä muoviton kartonki (lue lisää)

Näyttökuva 2018-03-06 kello 16.13.46.png
 

4) Vedenpuhdistuspilli (lue lisää, katso video)

Näyttökuva 2018-03-06 kello 16.15.09.png
 
Näyttökuva 2018-03-06 kello 16.15.53.png

5) Vertical farming

Japanissa kasvatetaan salaattia tehdashalleissa ilman multaa ja kasvi saa ravinteet vedestä ledivalolla käyttäen vähemmän energiaa kuin maatalous. (lue lisää, katso video)

 
Näyttökuva 2018-03-06 kello 16.19.49.png

6) Kuljetettava aurinkoenergialla toimiva pistorasia (lue lisää)

 

 
Näyttökuva 2018-03-06 kello 16.22.07.png

7) Savusumua puhdistava polkypyörä
(lue lisää, katso video)

 

 
Näyttökuva 2018-03-06 kello 16.23.45.png

8) Sahara Forest Project

Tavoitteena tarjota puhdasta vettä, ruokaa ja uusiutuvaa energiaa kuumilla ja kuivilla alueilla. (lue lisää, katso video)

 

 
Näyttökuva 2018-03-06 kello 16.25.18.png

9) Little Sun

Tavoitteena tarjota sähköttömille alueille aurinkovoimaa hyödyntävä valaisin. Valo vaikuttaa mm. lasten mahdollisuuksiin opiskella. (lue lisää, katso video)

 

 
Näyttökuva 2018-03-06 kello 16.26.03.png

10) Auttava takki

Pakolaisille suunniteltu takki, joka muuntuu mm. makuupussiksi ja teltaksi. Valmistettu maratoonareiden käyttämästä teknisestä materiaalista. (lue lisää, katso video)

 

Lähtölaukaukset!

Tervetuloa seuraamaan STEAMOK-hankkeen etenemistä! Perustiedot on kuvattu info-sivulla. Tässä osiossa pääset sen sijaan seuraamaan tarkemmin, mistä on käytännössä kysymys. Aloitetaan kertomalla hankkeen ensiaskelista eli


Tähän mennessä tapahtunutta: 
 

  • Myönteisen rahoituspäätöksen kertominen rohkeille pilottikouluille. Ilouutisia on mukava kertoa!
     
  • Vastuutiimin järjestäytyminen (Iida-Maria Peltomaa & Aki Luostarinen / Otavan Opisto, Reetta Nisonen & Aleksi Markkanen / Viikin normaalikoulu). Huippu porukka!
     
  • Lukuisia yhteydenottoja ja yhteistyön ituja on ilmaantunut, mm Jyväskylän OKL ja Innokas-verkosto. Lisääkin saa tulla!
     
  • Osallistuminen Opetushallituksen oppimisympäristöhankkeiden info- ja verkostoitumistilaisuuteen, jossa STEAMOK sai vertaispalautetuokiossa mainion vastaanoton. Jes!
     
  • Dare to Learn -tapahtumassa Helsingin Kaapelitehtaalla hanke herätti kiinnostusta myös Suomen rajojen ulkopuolella. Sepäs olisikin jännittävää ja kivaa, jos mukaan innostuisi yhteistyökouluja myös muualta maailmasta!